Meillä alkoi uusi kohde, minkä autopaikkalista oli aivan sekaisin. Saimme listan edelliseltä huollolta, mutta selvisi hyvin nopeasti, ettei se pidä paikkaansa. Yksi asukas halusi toisen paikan ja hän osasi sanoa, että naapurilla on kolme paikkaa. Tämän epäselvän listan takia piti soittaa kaikille autopaikan haltijoille ja kysyä, mitkä paikat heillä on käytössä. Soitin eräälle naiselle, joka kertoi, että hänellä on kolme paikkaa käytössä. Asukas oli alusta alkaen todella hyökkäävä ja ääni alkoi heti nousta korkeuksiin.

Asukas: ”Minkä takia te tällaista kyselette? Mä oon kuullut, että mukamas asukkaalla x on 2 paikkaa, mutta se ei kyllä enää täällä edes asu!”

Mä: ”Okei, me selvitetään se. Me joudumme nyt puhumaan kaikkien asukkaiden kanssa ja selvittämään, mitkä paikat on kenenkin käytössä, sillä huomasimme, että autopaikkalista ei pidä paikkaansa. Selvitämme nyt kaikki paikat. Meillä alkoi pari viikkoa sitten tämän kohteen huolto ja huomasimme nyt, että listat eivät ole ajan tasalla. Nyt asiaa selvitellään.”

Asukas: ”Mitä tää mun kohdalla sitten tarkoittaa?! Mä tarvitsen nämä kaikki 3 paikkaa!!”

Mä: ”Tämä asia on vasta selvityksessä. Yksi asukas haluaa toisen paikan, joten voi olla, että joudutte luopumaan tästä kolmannesta paikasta, mutta asia on vielä selvityksessä, joten se ei ole varmaa.”

Asukas: ”Mutta mä tarvitsen nää paikat!!”nimet%C3%B6n.jpg

Mä: ”Ja voi hyvinkin olla, että voitte pitää ne, mutta yhdenvertaisuusperiaatteen takia pitää kaikilla olla saman verran paikkoja. Ei voi olla niin, että esimerkiksi yhdellä on kolme paikkaa ja toisella on yksi, jos hänkin haluaa kaksi paikkaa.”

Asukas: ”Milloin te sit ilmoitatte tästä? Mitä jos kaikki muut saa kaksi paikkaa ja joku saa vain yhden? Mitäs sit tehdään?!”

Mä: ”Isännöitsijä tekee lopullisen päätöksen sitten jaosta. Jossain kohteissa käytetään esimerkiksi arvontaa, mutta sitä on turha vielä stressata. Voi hyvinkin olla, että ette joudu luopumaan yhdestäkään paikasta.”

Asukas: ”Kyllä kuule säkin stressaisit, jos joutuisit parkkeeraamaan kadun varteen!!”

Mä: ”No mutta me ollaan kyllä yhteydessä, jos jotain muutoksia tulee. Kiitos…”

Asukas: ”Mutta milloin?!?!”

Mä: ”Tässä voi mennä muutama viikkokin, että saadaan kaikki asukkaat kiinni. Sen jälkeen isännöitsijä tekee päätöksen asiasta, jos pitää paikkoja muutella. Me kyllä soitetaan sitten, jos muutoksia tulee.”

Asukas: ”Jos mä joudun ajamaan tien varteen, isännöitsijä saa sitten maksaa kaikki vahingot, mitä autolle tulee!!! Mulla on jo rikottu kahdesti auton lasi!!!”

Mä: ”Kukaan ei kyllä voi maksaa auton vahinkoja…”

Asukas: ”Saa luvan maksaa!!!”

Mä: ”No ei kukaan kyllä niitä vahingontekoja valittavasti voi maksaa auton omistajan puolesta, mutta ei sitä nyt vielä kannata murehtia. Me ollaan sitten yhteydessä, jos tarvetta on. Kiitos…”

Asukas: ”Miksi sä yrität koko ajan lopettaa tän puhelun?? Sä olet todella ikävä ihminen ja ihan väärässä työssä!! Sun ei pitäisi olla asiakaspalvelussa!! Anna mun nyt kertoa mun asia!!!!”

Mä: ”Mitä jos soitellaan uudestaan, kun olette rauhoittuneet? Tämä selvitystyö on kesken ja voi olla, ettei teidän tarvitse luopua yhdestäkään paikasta.”

Asukas: ”Sä kuuntelet nyt!! Mä teen susta valituksen!!”

Mä: ”Voitte tietenkin tehdä, mutta soitellaan uudestaan, kun olette rauhoittuneet. Me otamme teihin sitten yhteyttä.”

Asukas: ”Sä olet todella ikävä ihminen!! Sä olet ihan väärässä työssä!!”

Mä: ”Nyt valitettavasti tämä puhelu menee sellaiseksi, että parempi on, että soitellaan myöhemmin uudestaan.”

Asukas: ”Näkemiin sitten vaan!!”

Mä: ”Näkemiin.”

Piti kyllä hetki hengitellä syvään tämän puhelun jälkeen...